Viikko lomailua kotona ja kuolen tylsyyteen...

Viimeinen työpäivä JCPenneyllä oli 20.12.2013. Nyt olen kolme viikkoa lomaillut, kaksi niistä Pohjois-Carolinassa Danielin vanhemmilla ja kolmannen kotona. Olen jo tylsistynyt. Säälittävää, tiedän. Olisihan sitä vaikka mitä tekemistä, mutta itsensä motivoiminen tuntuu olevan aivan ylitsepääsemätön tehtävä. Ennen lomailun alkua suunnittelin tekeväni kevätsiivouksen, kertaavani vähän espanjaa, ja kuntoilevani uskonnollisesti. En ole edes perus viikkosiivousta tehnyt, espanjaa en ole sanaakaan lukenut (tosin sitä tuli puhuttua Danielin kotona), ja ensimmäisen kerran kuntoilin eilen maanantaina.

Paljon viihdyttävämpää katsoa sarjoja ja elokuvia Netflixistä ja Hulu+ tai jutustella kavereiden kanssa Facebookissa ja soitella porukoiden kanssa Skypellä.  Tiedän, että kun loma on ohi niin sitten alkaa kova opiskelu ja uusien asioiden opettelu lentoemäntäkoulutuksessa. Maaliskuun 3. alkaa koulutus Dallasissa Texasissa ja valmistuminen pitäisi olla huhtikuun 30. Kahdeksassa ja puolessa viikossa pitää oppia kaikki mitä lentoemon tulee tietää. Jänskättää!

Mitä kuntoiluun tulee, huomaa ettei ole mitään ehtinyt tekemään pariin kuukauteen. Eilisen lenkin jäljiltä vatsa- ja selkälihakset kipeinä ja lonkkia jomottaa. Tarkoitus olisi tänäänkin käydä lenkillä, juoksemisesta en kyllä tiedä. Täytyy kevyesti palata kuntoilun pariin ettei tule kipeäksi tai riko paikkoja. Kevyt kävely voisi sopia tänään päivän kuntoiluksi.

Täällä siis kaikki hyvin, odottavan aika on pitkä J

Puoli marraskuuta

Marraskuu puolivälissä, ensi viikolla Thanksgiving ja sitä seuraa Black Friday. Hiphiphurraa... JCP aukeaa Kiitospäivän iltana kello 20, kaikki työntekijät on ihan raivona. Yrityksen perinteisiin on kuulunut pyhittää Kiitospäivä perheille ja antaa työntekijöiden nauttia ajasta perheen ja ystävien kanssa. No eipä enää tänä vuonna, kilpailu on kovaa ja viime vuoden aikana kärsityt tappiot pakottaa seuraamaan kilpailijoita. Mua ei sinällään haittaa, Daniel on laskuvarjohyppy koulussa eikä mulla ole mitään tunnesiteitä kyseiseen pyhään. Ainut mikä mua asiassa haittaa, on että eivät ole saaneet tarpeeksi palkattua jouluapuja meidän myymälään joten kaikkia odottaa pitkä työpäivä. Mun työvuoro alkaa Kiitospäivänä kello 19 ja päättyy seuraavana aamuna klo 7. Kyllä, pulju on auki yön yli, yhteensä 25h. Torstain ilta kahdeksesta perjantain ilta yhdeksään. Rankka työviikko edessä ensi viikolla :D

Muuttopäivä ei ole vielä selvinnyt, toivottavasti jossain vaiheessa saadaan asunto. Ettei tartte muiden nurkissa asustella. Ylihuomenna on mulla terveystarkastus ja kuntotesti lentoyhtiön toimesta, saan heti aamusta lentää Dallasiin testattavaksi. Pikkasen jännittää, tosin jos ne tädit mitä olen lennoilla olen nähnyt läpäsevät kyseiset testit niin kyllä pitäs munkin :D Ja vastahan mut tutkittiin päästä varpaisiin ennen kun muutin tänne, tuskin olen siinä välissä mitään kummempia tauteja hankkinut. Enkä käytä huumausaineita paitsi alkoholia, ja sitäkin nykyään kohtuudella ;)

Kohta on joulukuu, itse olen jo muutaman joululahjan ostanut. Ainakin saadaan viettää perhejoulu tänä vuonna Danielin perheen kanssa. Toki erilainen kun suomalainen joulu mihin olen tottunut, mutta kuitenkin. Eipähän mun tartte raataa keittiössä hiki valuen, haha. Toki tarjoudun auttamaan Danielin äitiä, mutta en tiedä kuinka suureksi avuksi voin olla. Ei ole ihan hanskassa noi costa ricalaiset jouluruoat :D

Hyvää joulun odotusta!

Muutoksen tuulet puhaltaa

Hah, ehdinpä vielä lokakuun puolella bloggaamaan!

Kuten olen aikaisemmin maininnut, me ollaan muuttamassa Ft. Bragg'in tukikohtaan Pohjois-Carolinaan. Daniel sai vihdoin pari viikkoa sitten viralliset siirtopaperit, meidän täytyy "raportoida" Ft. Braggissa 10. tammikuuta. Nykyisen asunnon vuokrasopimus loppuu joulukuun lopussa, tosin uudesta kodista ei ole vielä tietoa. Ollaan suunniteltu, että pakataan tavarat ja suunnataan kohti Pohjois-Carolinaa 16. joulukuuta ja vietetään joulu Danielin perheen kanssa Concordessa lähellä Charlottea. En oo nähny Danielin perhettä vielä kertaakaan täällä asuessani, paitsi veljen joka oli täällä meidän kanssa viime joulun.
Mä kerroin töissä esimiehelle ja sen myötä muulle johtoryhmälle maanantaina että muutto on edessä. Tavaratalonjohtaja ei ollut kovin innoissaan, varsinkin kun on vuoden kiireisin aika edessä. En töissä ole vielä mitään tarkkaa ajankohtaa kertonut, koska olen salassa elokuusta lähtien tavoitellut toista työpaikkaa :)

Eräänä kauniina elokuisena päivänä löysin Netflixistä Gwyneth Paltrown elokuvan View from the top (Huippunäkymät) jossa pikku kyläpahasen kasvatista tulee 1. luokan tarjoilusta vastaava lentoemäntä monien kommelluksien jälkeen. Siinä elokuvaa katsellessani muistin taas oman vuosien takaisen haaveen lentoemännän ammatista. Ajankulukseni menin American Airlinesin sivuille ja katselin niiden työtarjontaa. Hetken rävellettyäni sain vihdoin hakukoneen näyttämään vapaana olevat lentoemännän virat ja mitä näenkään: American etsi suomea sujuvasti puhuvia yksilöitä lentoemännän tehtäviin. Innosta puhkuen odotin Danielia kotiin ja kerroin mitä olin löytänyt ja että kyseessä on vuosien haaveammatti. Danielin ensi reaktio oli: Kai sä jo laitoit hakemuksen menemään? Ja jos et, NIIN MIKSI ET?! :D Vielä konsultoituani muutamaa täkäläistä tyttökaveria päädyin laittamaan hakemuksen. Monien vaiheiden jälkeen sain eilen illalla soiton ja sähköpostin että American tarjoaa minulle ehdollista lentoemännän virkaa! Ehdollista siksi, että mun täytyy vielä läpäistä terveystarkastus/kuntotesti sekä kiitettävästi selvitä 8,5 viikon koulutuksesta. Lääkärintarkastus on näillä näkymin 20.11. ja jos kaikki menee hyvin, koulutus alkaisi ensi vuoden alussa. JÄNNITTÄVÄÄ!

Ettei tässä vielä tarpeeksi, mun valmistuminen ja toinen tutkinto on ihan kulman takana :) Tänään täytin, allekirjoitin ja meilasin valmistumispyynnön collegelle. 8 viikkoa ja kaikki kurssit on takana ja sitten joulukuussa saan paperit käteen, JEE! Tosin, vähän on jo alkanut kutkutella MBA tason tutkinto ja maisterin paperit, katsotaan jos sellaisetkin jossain vaiheessa käteeni saisin ;) Valmistumisen jälkeen haluan kyllä illoista ja viikonlopuista ilman kotiläksyjä.

Aurinkoista syksyn jatkoa kaikille, palaan asiaan taas marraskuussa!

P.S. Hyvää Halloweenia!
T: Ladybug & Lumberjack (mun työkaveri Anthony)

Costa Rica, Pura Vida!

Viikko sitten kotiuduttiin Costa Rican vehreistä maisemista. Loma oli aivan mahtava! Olen todella otettu kuinka niin pieni maa panostaa niin paljon ekologisiin ratkaisuihin ja kierrätykseen, vaikka ei ole maailman varakkain valtio.

Saavuttiin siis kohteeseen tiistai 10.9. pienien mutkien jälkeen. Tarkoitus oli aloittaa loma edeltävänä lauantaina, mutta kiitos maavoimien Danielin lomahakemus ei ollut ajoissa valmis. Päästinpähän matkaan vaikka vähän myöhässä. Danielin serkku Ared ja tyttöystävä Pricilla hakivat meiät kentältä ja hurautettiin Danielin tädin luokse. San Jose Juan Santamaria International airport on pienin kansainvälinen lentokenttä minkä olen koskaan nähnyt, taisi olla 10 tai 12 gatea koko kentällä :D Danielin täti asuu kaupungissa nimeltä Barva, mikä on 3km Herediasta ja puolen tunnin matkan päässä pääkaupungista San Josesta. Itse pääkaupunki on aika slumminen, Heredia oli enemmän minun mieleen. Herediassakin yhden kadun varrella saattoi olla talon hökötys suuren "kartanon" vieressä. Tuloerot on suuret mikä näkyi katukuvassa.

Keskiviikkona suunnattiin Arenal tulivuorelle. Arenal on yksi maailman kymmenestä aktiivisista tulivuorista. Me ei valitettavasti nähty purkausta siellä ollessa, mutta savua tulivuori tuprutti joka päivä. Yövyttiin kaksi yötä Hotel Arenal Springsissä mistä oli mahtava näköala tulivuorelle sekä altaita joissa sai nauttia luonnon kuumista lähteistä. Käytiin zipline retkellä leijumassa viidakon yläpuolella, aivan MAHTAVA kokemus!




Perjantaina ajeltiin länsirannikolle, mistä oltiin vuokrattu aparttemento kahdeksi yöksi. Danielin serkut tulivat viikonlopuksi meidän seuraksi. Asunto oli aivan ihana! Kolme kerrosta, kolme makuuhuonetta, uima-allas ja kattoterassilla poreamme! Costa Ricalainen ruoka on aivan ihanaa, samoin paikallinen olut Imperial. Vyötärö kiitti viikon jälkeen ;)
Ajellessa näin paljon millainen maa Costa Rica on; paljon viidakkoa, pieniä kyliä, mutkaisia teitä ja ei huoltoasemia missä pikku suomityttö voisi käydä pissalla :D Daniel parka! Tässä vielä lopuksi kuva vekkulista pikku otuksesta mikä tuli vastaan vuoristotiellä :)

Syksy lähestyy

Elokuu on jo puolivälissä. Mihin aika rientää? Vuosi ja kaksi kuukautta takana Jenkeissä asustamista. Viime viikolla tuli vuosi täyteen JCPenneyn leivissä. Vuodessa olen ehtinyt siirtymään naistenpukeutumisesta varastotiimiin, ja viime viikolla aloitin varasto tiimin vetäjänä. Minä ja meidän osastopäällikkö jaetaan vastuu kuormien purusta, tavaroiden esille laitosta ja hinnoittelusta. Nyt on työvuorot ma-pe ja yleensä työaika on 6-14. Ihanaa kun on viikonloput vapaata!

Tosin, meillä on muutto edessä, koska Daniel pääsi psykologisiin erikoisjoukkoihin. Joukkojen tukikohta on Fayettevillessä, Pohjois-Carolinassa Fort Braggin tukikohdassa. Itärannikko siis kutsuu ja aikaero Suomeen lyhenee tunnilla. Daniel perhe asuu Concordessa Pohjois-Carolinassa, mikä on kolmen tunnin matkan päässä Fayettevillestä. En ole ehtinyt Danielin perhettä nähdä vielä kertaakaan tänne muuton jälkeen, koska välimatka on niin pitkä täältä Kansasista. Vielä ei tiedetä milloin muutetaan, päivittelen sitten tänne kunhan saadaan viralliset "käskyt" muutolle. Sen verran tiedetään, että Daniel menee laskuvarjohyppykouluun marraskuussa ja koulu Fayettevillessä alkaa tammikuun 9. Todennäköisesti siis sitä ennen olisi muutto edessä.

Kolmen viikon päästä ollaan Danielin kanssa lähdössä kymmenen päivän lomalle Costa ricaan. En malta odottaa!!! Pääsen tapaamaan lisää Danielin sukua. Äitiä, isää, sisaruksia ja isovanhempia lukuunottamatta loppu suku asuu Costa ricassa. Tarkoitus on ensin majoittua Danielin tädin luona Danielin lapsuuden kaupungissa Herediassa. Heredia on lähellä Costa rican pääkaupunkia San Joseta. Lisäksi aiotaan suunnata neljäksi päiväksi Costa rican länsirannikolle, pääsee tämäkin tyttö Tyynenmeren rantahietikolle tepastelemaan :) Lisäksi Daniel on luvannut viedä mut muutamaan paikalliseen jalkapallo peliin, Costa ricalaiset kun on ihan hulluna socceriin ;) Paluumatkalla Herediaan aiotaan pysähtyä Costa rican suurimmalla toiminnassa olevalla tulivuorella ja kastautua kuumissa lähteissä. Viimeinen viikonloppu vietetään Herediassa ja nähdään Danielin kavereita ja sukulaisia. Tässä on suunnitelmat, katsotaan miten hyvin pitävät kutinsa :)

Hyvät hyssykät...

... kun aika rientää!

Miten ihmeessä siitä on jo vähän yli kuukausi, ku viimeksi kävin blogia kirjoittamassa?!

Täytyy sanoa, että työt ja koulu pitävät edelleen todella kiireisenä. Viime viikolla alkoi kaksi uutta kurssia, ja ihmettelin siinä sisältöön tutustuttanu että kylläpäs tuntuvat molemmat työläiltä aikaisempiin kursseihin verrattuna. Kunnes sähköpostiin kilahti viesti koulun rehtorilta. Viestissä selitettiin kuinka olen saattanut huomata, että kurssien vaatimukset ja työmäärä ovat kasvaneet, mikä johtuu opiskelijoiden yleisestä palautteesta koskien kurssien sisältöä ja toivetta että se määritettäisiin tarkemmin. Täytyy sanoa, että välillä itsestäkin on tuntunut että osa kurssitovereista on hirveitä free ridereitä, joten onhan se hyvä että on speksit kunnossa. Lisäksi viestissä painotettiin, kuinka työläitä kyseisen koulun online kurssit ovat; perus kollegessa yksi kurssi kahlataan läpi 16 viikossa, kun me teemme saman kuudessa viikossa. Mulla oli harhaluulo, että nuo online kurssit on tiivistettyjä, mutta eivätpä olekkaan. Ei siis ihme jos joskus tuntuu ihan puulla päähän lyödyltä ja että ei ole vapaa-aikaa työn ja koulun ulkopuolella.

Se siitä jupinasta, piti vain päästä vähän avautumaan :D Danielille kun avautuu on ratkaisu, että joko mun pitää vähentää työntekoa tai ottaa vain yksi kurssi kerrallaan kahden sijasta. Pöh! Miehet ei ymmärrä, että se avautuminen asiasta auttaa vapauttamaan sitä stressiä. Tai niin se ainakin mulla toimii. Meillä välillä nää kulttuurierot näkyy vähän hassuissa pikku jutuissa. Minä suomalaisena tottunu urputtaa asioista, Danielin mielestä urputtaminen on tarpeetonta koska se ei auta tilannetta lainkaan. Joten joko kuulemma tekee asialle jotain tai sitten on valittamatta. Ärsyttävä! (Varsinkin, kun herra on täysin oikeassa :D )

Nelisen viikkoa enää ja sitten meikäläisen perhe saapuu kolmen viikon "pikavisiitille". Saa nähdä miten jaksetaan toisiamme täällä meidän kahden makuuhuoneen asunnossa. Onneksi en ole lomalla koko kolmea viikkoa, pääsee töihin vähän tuulettamaan päätä ;) Kaiken huipuksi Daniel on menossa toista kertaa yrittämään sinne PSYOPSeihin ja sepä sattuu juuri mukavasti silloin kun porukat on täällä. Onneksi se homma kestää 10 päivää, joten ehtii puolet ajasta nauttimaan mun ratkiriemukkaasta perheestä.

Ai niin! Mehän piipahdettiin kuun alussa viiden päivän visiitillä Tampassa moikkaamassa Halia ja Tuulaa. Matka oli ihan mahtava, Tuula ja Hal oli aivan ihania! Kyllä mut on luotu sinne Floridan ilmastoon; ihanan lämmintä, mutta ei liian kuumaa ja kosteeta kiitos merituulen ja koko se ilmapiiri siellä on ihan erilainen.

 Florida Aquariumissa pääsin silittämään rauskuja; lisäksi silittelin merisimpukoita ja muutamaa muuta nilviäistä. Busch Gardenis'issa päästiin ruokkimaan jaa silittämään kirahveita. Olemattoman myrskyuhan vuoksi sulkivat kaikki laitteet tuolla Busch Gardenissa ennen aikojaan, käytiin puhumassa infotiskillä kun oltiin ostettu sellaset jonon ohitus passit, että ei ehditty käyttämään niitä ja onko mitään tehtävissä. Pidensivät passien voimassaoloa vuodella JA antoivat meille ilmaisen sisäänpääsyn ensi kerralla :) Eli PAKKO mennä takaisin Tuulaa ja Halia moikkaamaan seuraavan vuoden sisällä. JEE!

Tässä kaikki tällä erää, desperate housewife kiittää ja kuittaa!

Töitä ja koulua minilomaa odotellessa

En ole unohtanut teitä ja blogia, viimeiset pari viikkoa ovat olleet vain todella kiireisiä. Kymmenen päivän työputki 3.-12.4. ja siihen päälle kouluhommat ovat pitäneeet kiireisenä, puhumattakaan yhdeksän tunnin työpäivistä. Pitäs olla lailla kiellettyä pyytää ihmisparkaa tulemaan töihin klo 5 aamulla ja sitten päästä kotiin klo 14 :D Sitä se teettää, kun ei toimitusjohtajat osaa tehdä asianmukaista taustatyötä, menevät ja muuttavat vaatekaupan hinnoittelupolitiikan kertaheitolla, ja vuotta myöhemmin myöntävät että ihan päin persettähän se meni. Ei muuta kuin uudestaan hinnoittelemaan kaikki tuotteet kaupassa, samassa tohinassa lähti mullistukset aloittanut toimari $150 miljoonan bonarit takataskussa. JCPenneyn johtokunta päätti hätäratkaisuna tuoda vanhan, eläkkeelle jääneen toimarin takaisin; työkaverit jupisivat että toivottavasti ei kaikkia uudistuksia vedetä vessasta alas, mutta pahalta näyttää. Kummallinen käsitys on mun työpaikan ylimmällä johdolla kaupan pyörittämisestä ja tilanteiden korjaamisesta. Katsotaan mihin suuntaan lähtee JCPenneyn talous liikkumaan, toistaiseksi on ainakin työpaikka tallella :)

Kouluhommia on muille jakaa, kaksi kurssia työllistää kolmen kurssin edestä. Toisen kurssin opettaja on "pikkasen" vaativampi kuin aikaisemmat ohjaajat, pänkäpää Laura kun haluaa aina saada hyviä arvosanoja, niin niskalimassa väännetään läksyjä. Miksi en osaa yhtään höllätä?! No, neljä viikkoa jäljellä tätä jaksoa ja sitten kuusi viikkoa kesälukukauden ensimmäistä jaksoa ja palkintona häämöttää kahden viikon loma. Isi, äiti ja Jere on silloin täällä kylässä, eipä tartte kouluhommia murehtia. Kuhan töissä käy, voi sitten iltapäivisin raahata ahterinsa uima-altaalle.

Kesäkelejä odotellessa, täällä on ollut todella vaihtelevaa. Yhtenä päivänä +25 astetta ja aurinkoa kirkkaalta taivaalta, seuraavana +6 astetta ja pilvistä. Öisin jopa alle nollassa ja auton ikkunat huurteessa, hrrr. MÄ TARVITSEN AURINKOA, LÄMPÖÄ JA UIMA-ALTAAN TÄYTYY AUETA! Onneksi pääsee parin viikon päästä Tampan lämpöön rentoutumaan, ennen kuin ne pysyvät kesäsäät ennättää tänne Kansasiin. Daniel jo osti meille liput Bush Gardensiin; eläintarha ja huvipuisto samassa paketissa. Can't wait! Lisäksi mä haluisin mennä käymään Legoland Floridassa ja Florida Aquariumissa. En tiedä miten saadaan viisi päivää riittämään kaikkeen, onneksi Hal ja Tuula ovat niin ystävällisiä että antavat meidän lainata autoa. Pari viikkoa pitää vielä kestää ja sitten pääsee rentoutumaan :)